Olisin toki voinut muokata tämän tuohon edellisen merkinnän perään lisätä kun sen kirjoittamisestä on ehkä se parikymmentä minuuttia tai vartti, mutta jotenkin halusin kirjoittaa tästä erillisen merkinnän.
Luin kaikki blogimerkintäni täällä läpi ja poistelin osan niistä, lähinnä sellaisia yhden tai kahden rivin avautumisia, joissa ei ole mitään pointtia tai en itsekään tiedä, mihin ne edes liittyvät. Itse asiassa sellaisia kirjoituksia oli aika paljon, joissa angstaan jostain asiasta, enkä itse enää muista, mihin ihmeeseen ne ovat liittyneet. Jos en itsekään enää muista mistä olen puhunut, miten kukaan muukaan on voinut tajuta niistä yhtään mitään..?
Näiden blogimerkintöjeni lukeminen sai minut ihmettelemään vielä lisää sitä, miten ihmeessä selvisin tämän vuoden heinä- ja elokuusta niinkin ehjänä. Ne kaksi kuukautta menivät lähestulkoon koko ajan pelkotilassa ja ahdistuksessa siitä, voivatko asiat järjestyä mitenkään. Onneksi ne järjestyivät.
Ja sinänsä outoa tajuta, kuinka olen muuttunut tämän blogin pitämisen aikana. Blogin alkuaikojen juttuni tuntuvat jopa naiiveilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti