Poistin tuon edellisen, jotain muutama tunti sitten kirjoittamani, koska ei ketään tuommoiset angstit kiinnosta :'D Itsekin piristyin jo.
Äitini on ihana, hän tietää että minulla on lähiaikoina ollut hermot vähän kireällä ja olen itkenyt vähän joka asiasta ja ilman syytä jne, ja hän oli lukenut jostakin lehdestä, että tumman suklaan pitäisi piristää mielialaa, joten hän oli ostanut minulle tummaa suklaata käydessään Tiimarissa pikkuveljeni kanssa. ♥ Ja sitä paitsi, tumma suklaa on ihan älyttömän ihanaa. Ja se kyllä taisi ihan oikeasti piristää.
Hurr durr. Kevät on kyllä outoa aikaa.
Plus olen iloinen, että Lontootarinani edistyy taas, sain kirjoitettua siihen yhden kohtauksen viimein loppuun. Olen minä sitä lauseen silloin tällöin raapustellut, mutta ihan kunnolla kirjoittanut viimeksi tammikuun lopulla ennen eilistä. Olin jättänyt sen tosi hankalaan kohtaan, mutta nyt viimein tapahtui edistystä, keksin ratkaisun ongelmaan ja juonikin eteni vihdoin hieman.
Hitaasti, mutta varmasti. Hitto, sitten kun tuokin tarina on valmis, mitä minä sitten teen ja missä sitten olen o_O Tuo on niin iso osa elämääni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti